keskiviikko 13. marraskuuta 2019

Onnellisuus tulee tekemisestä

Dalai Lamalla on paljon viisaita sanontoja. Kuten tuo, jonka liitin ottamaani kuvaan kuivuneesta ruususta. Aika usein tyydymme odottamaan tunnetilaa nimeltä onnellisuus. Eikä vaan tunnu onnelliselta. Kyllä sen eteen pitää jotain tehdä, siitä toiminnasta se olotila tulee kun tietää tekevänsä jotain oikein.
Edellisessä päivityksessä kerroin valokuvausprojektista, joka on todellakin tehnyt minut hyvin onnelliseksi. Jos vielä kävisi niinkin onnellisesti, että joillakin muillakin paikkakunnilla joku ottaisi kopin ja tekisi vastaavan.
Tänään oli kirjoitus Raumalainen-lehdessä (tässä linkki) ja näyttää olevan kuvalinkkikin heti avaussivulla ko. artikkeliin.

Vapaaehtoistyönä tekemäni työn idea on vapaasti  käytettävissä kaikkialla, missä vapaaehtoistyötä tehdään.


keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Muistojen Rauma-projekti

Olemme mieheni kanssa jo jonkin aikaa osallistuneet vapaaehtoistyöhön, jonka  kohteena on ikäihmiset. Mies on ATK-vertaistukihenkilö ja itse olen liikunnan vertaisveturi. Lisäksi osallistumme avustajina Siskot ja Simot-järjestön jäseninä erilaisiin tapahtumiin, joita järjestetään ikäihmisille. Esimerkiksi ulkoiluystäviä tarvitaan.
Tämä muistojen Rauma-projekti saikin alkunsa eräältä ulkoiluttamiskierrokselta viime keväänä. Kun kuljimme Vanhan Rauman kaduilla niin kehkeytyi paljon keskustelua ja muisteltavaa eri rakennusten kohdalla. Ja koska innokkaasti kuvaan kaikenlaista, niin myös tätä rakasta kotikaupunkiani, niin kuvia Raumastakin on kertynyt suuri määrä ja pääsääntöisesti ne vaan ovat ilman sen kummosempaa tarkoitusta tietokoneeni tiedostoissa. Siis aika turhan panttina. Heräsi idea ja ajatus, että jos hyödyntäisin niitä siten, että keräisin jonkinlaisen kokoelman kuvia ja niitä voitaisiin yhdessä laitoksissa olevien ikäihmisten kanssa katsella ja kertoilla muistoista, joita kuvan kohteeseen liittyy.
Kysäisin mielipidettä vanhuspalvelun palveluvastaavalta ja hän näytti heti vihreää valoa.
Kesän ja syksyn ajan vielä kuvasin ahkerasti kohteita, joiden ajattelin sopivan tähän tarkoitukseen.

Valitsin n.1400 kuvan joukosta 54 kuvaa, jotka olisi suht helposti tunnistettavia ja muistettavia kohteita. Päällimmäisenä tarkoituksena ei ole kuitenkaan se, että kohde muistetaan vaan se mitä muistoja ja keskustelua kuvaa katsellessa mieleen tulee ja keskustelu saa rönsyillä teille tietymättömillekin ja palataan taas jossain vaiheessa siihen kuvaan.
Tänään 6.11.2019 minulla oli ilo ja kunnia luovuttaa tämä sille tarkoittamaani käyttöön.

Tuunasin rasian, jossa kuvia säilytetään


 Rasian pohjasta löytyy tekijät
Tällainen ohjekortti on rasiassa päällimmäisenä
Ja sen alta löytyy 54 Rauma-aiheista kuvaa, joiden takana on tietoa kuvan kohteesta.

Tein tämän urakan aivan vapaaehtoistyönä. Se oli isompi kuin olin aluksi kuvitellut, mutta niin mielenkiintoinen. Vaikka olen ikäni Raumalla asunut, niin projektin myötä tulin itsekin tietoiseksi monista asioista, kuten monen rakennuksen historiasta.
Kun rasia kuvineen kaikkineen oli valmiina edessäni, tunsin valtavan suurta mielihyvää ja onnistumista. Nyt pieni osa ottamistani kuvista pääsisi johonkin hyödylliseen käyttöön. Se mielihyvä oli kuitenkin vasta alkusoittoa sille, mitä sain kokea kun tänään oli julkistamistilaisuus ja "koeajo". Muutaman Kaunisjärven vanhainkodissa asuvan vanhuksen kanssa katselimme kuvia ja voi mitä kaikkea he muistivat. Yksi muisto johti toiseen. Käytiin välillä muistelemassa evakkomatkaa Karjalasta ja palattiin taas jonkun mutkan kautta Raumalle. Aika meni kuin siivillä ja ideani tarkoitus toimi just niin kuin olin sen suunnitellut ja halunnut. Paikallinen ilmaisjakelulehtikin oli tekemässä juttua ja sen näemme sitten viikon kuluttua ilmestyvässä seuraavassa lehdessä.
Ohjeeksi annoin, että rasian kuvat on tarkoitettu kovaan käyttöön aina kun joku omainen tai vapaaehtoinen ehtii ikäihmisen kanssa niitä katsella. Mitä enemmän niillä on käyttöä sen paremmalta tuntuu.
Täytyy sanoa, että mieli oli seesteinen ja askel kevyt kun lähdin tilaisuudesta pois. Kävelin suoraan paikalliseen kenkäkauppaan ja palkitsin itseni, koska olen sen arvoinen.
Lämmin kiitos kaikille, jotka jollain tavoin olitte mukana projektissa.