Kroatian matka osa 3

Matka jatkui kohti Dubrovnikia, jossa viivyimme vähän pitempään. Bussimatkat sujuivat kuin huomaamatta upeita maisemia ihaillessa ja erinomaisen oppaamme juttuja kuunnellessa

Poikkesimme tauolle pieneen Omisin kaupunkiin, joka keskiajalla oli tunnettu merirosvoistaan. Nyt ei merirosvoja näkynyt!

Jälleen bussin ikkunasta  kuvattuja maisemia. Kastelukanavia ylimmässä, osteri- ja mustasimpukkaviljelmiä keskimmäisessä ja alimmassa maisema, jonka helpostikin hyväksyisin kotimaisemakseni.

Välillä pysähdyttiin näköalapaikalle napsimaan kuvia

Matkaa jatkettiin kohti Ljubac-nimistä kylää, jossa saimme viettää isäntäperheen kanssa kroatialaista iltaa musiikki- ja tanssiesitystysten sekä hyvän illallisen merkeissä.

Ennen varsinaista illallista paistoimme hiilloksella lähipossusta tehtyä pekonia, joka syötiin maalaisleivän päällä. Kaikki tarjoilut olivat todellista lähiruokaa, alusta loppuun saakka itsetehtyä.

Vielä oli yksi osuus bussilla ennen hotelli Adriaan majoittumista. Huoneemme parvekkeelta näköalat olivat moninaiset

Seuraavana päivänä alkoi tutustuminen historialliseen ja kovia kokeneeseen Dubrovnikiin, mutta siitä sitten osassa 4.
Tämän osion lopuksi äklömakeita kuvia irtokarkkikaupasta. Itse en karkkeja syö, joten hajukin ällötti, mutta kauniita ne olivat ja kauhean isoja mölliköitä. Oikea karkinhimoisten taivas !

Dubrovnikissa tuli kuvattua paljon kissoja ja tässä yksi tunnelmapala rannalta. Jokainen odottaa kiltisti vuoroaan, jos jotain syötävää tulisi.

Minulla on vielä paljon näytettävää ja kerrottavaa reissulta, joten pari osaa vielä ilmestyy. Seuraavassa Srd-vuori kaapelihisseineen. Vuorelta saa ihailla Dubrovnikia ylhäältä päin ja siellä on myös sotamuseo. Montenegrossa käynti vaatii varmaan ihan oman osionsa.
Aikaisemmat osat löytyvät täältä ja täältä

Kiitos kun kävit ja oikein hyvää alkanutta viikkoa!

Kroatian matka osa 2

Zadarista matka jatkui matkan varrella olleen Krkan kansallispuiston kautta Splitiin. Koko Krkan kansallisuiston alue on todella kaunista ja vesiputokset olivat näkemisen arvoisia. Olimme sopivaan aikaan, sillä pari viikkoa ennen käyntiämme putoukset olivat olleet melko vaatimattomia. Nyt putoukset kohisivat upeina.

Krkassa olisi voinut viettää vaikka kokonaisen päivän. Niin rauhoittavaa oli putousten kohina vehreässä luonnossa.
Sininen neitokorentokin tuli kuvattua

Koska Krkan kansallispuisto on merkittävä turistikohde, niin tottahan siellä myös matkamuistoja oli kaupan

Matka jatkui maisemia ihaillen Splitin kaupunkiin, jonka tärkein nähtävyys oli keisari Diocletianuksen palatsi. Se on Unescon maailmanperintökohde. Ei se mikään pikkupalatsi ollutkaan, välillä ei oikein hahmottanut, että ollaanko vielä palatsin alueella vai ei. Palatsi on rakennettu n.300 jKr ja kokoa sillä on 30 tuhatta neliömetriä. Kuten muuallakin Kroatiassa, vanha ja uusi ovat suloisesti yhteen nivoutuneet.
Nämä kuvat ovat palatsin alueelta

Kadut ja kujat ovat pääsääntöisesti kiiltäväksi kulunutta kiveä. Noin 1700 vuotta on näitä katuja tallattu. On siihen mahtunut monta kulkijaa, monenlaisilla kengillä ja varmaan paljasjaloinkin on siinä kuljettu. Tuli suorastaan harras olo kun omatkin jalanjälkensä näille kiville jätti.

Vähän sieltä sun täältä Splitistä

Ja Splitissäkin osui kohdalle yltiöromanttinen Michal Negrin-myymälä

 Vierailu Splitissä kesti vain vuorokauden verran ja kissoja en tainnut nähdä kuin tämän yhden kujakatin

Kroatian matka osa 1 löytyy täältä ja lisää matkakuvia on tulossa taas lähipäivinä.

Oikein hyvää Juhannusviikonloppua kaikille!