maanantai 17. syyskuuta 2018

Ja sitten otin kuvia...

Kliseiseltä tuntuva "eläkeläisen kiireet" on viime aikoina osoittautunut täydeksi todeksi. Syksyn tulemisella on minuun se vaikutus, että haluan aloittaa kaikkea uutta ja tietysti jatkaa kaikkea vanhaa. Kuuma kesä vei voimat ja halut ja nyt kun säät ovat normalisoituneet, niin energiavarastot ovat taas täynnä.
Almanakka on täydempi kuin työssäoloaikoina. On mm monenlaista liikuntaa ja on ilo huomata, miten ne vaikuttavat sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvällä tavalla.
Akkuja lataan konttaamalla polvet märkinä kännykän ja lähilinssin kanssa vesipisaroita kuvaten. Olen tosi pahasti addiktoitunut niihin.












Pisarat tuntuvat olevan aihe jolle menettää sormen lisäksi koko käden!
Näiden pienien ihanuuksien vastapainoksi olen kuvaillut jämäkämpiä mustavalkoisia kuvia




Korttejakin on tehtynä, mutta vastaanottajat eivät ole vielä niitä saaneet, joten niistä sitten myöhemmin.

Pakkailen tästä matkalaukkuuni jotain tarpeellista ja ehkä tarpeetontakin ja poistun kotikadulta joksikin aikaa. Palattuani onkin taas aihetta matkakertomukseen sanoin ja kuvin.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne 




lauantai 1. syyskuuta 2018

Vuojoen Kartano ja kuukauden kuva/ajatus

Eurajoella sijaitsee historiallisesti arvokas Vuojoen Kartano. 
Kartanorakennus on kaunis 




Piharakennus on melko vaatimaton päärakennuksen rinnalla
Varsinainen syy miksi sinne pari päivää sitten ajeltiin oli kartanoon kuuluva kuusikuja, joka on tunnelmaltaan hyvin vaikuttava.




Olen tykästynyt kaikenlaisiin kujiin ja ne ovat yksi suosikkikuvauskohteeni myös vanhoissa kaupungeissa. Olen ilmeisesti edellisessä elämässä ollut kujakatti!
Vuojoen Kartanon historiaan voit tutustua täällä.

Syyskuulle lähden Tommy Tabermannin ajatuksin. Ihmeitä ei todellakaan kannata odotella kädet kyynärpäitä myöten ristissä. Niitä pitää ruveta toteuttamaan!
Oikein hyvää ja tunnelmallista syyskuuta kaikille, nautitaan pimenevien iltojen hämärän hyssystä kynttilöiden valossa.


keskiviikko 29. elokuuta 2018

Keittiön terveiset

Kotipuutarhan sadonkorjuupuuhat hoituivat tänä vuonna huomattavasti normaalia aikaisemmin. Kuivuus ja kuumuus ei pystynyt ihan kaikkea tappamaan. Herukoita (vihreitä, mustia ja punaisia) tuli ihan kiitettävästi. Karviaiset ja mansikat sen sijaan tuottivat marjoja vain maistiaisten verran. Onneksi viljelijöiltä on voinut ostaa. Talven varalle on 200 litran pakastin jälleen täynnä ja kokemuksesta tiedän ettei se mihinkään riitä. Lisäksi ostan viimeistään kevättalvella pakastettuja mansikoita ja ehkä jotain muutakin viljelijältä.
Kasvihuoneessa kurkut ja tomaatit ovat antaneet hyvän sadon. Kurkkusalaattia on jo monta purkkia talvenkin varalle ja tomaateista olen taas tehnyt useamman satsin sosetta, joka on tosi hyvää keittojen ja kastikkeiden pohjana ja pitsassa. Parasta tulee kun ensin uunissa grillivastuksen alla paahtaa tomaatteja sipuleita ja valkosipuleita. Kaksi tällaista pellillistä paahdoin yhteen  satsiin.
Sitten vähän sokeria ja suolaa ja loraus punaviinietikkaa ja hautumaan pataan hellalle tai uuniin. Lopuksi paljon basilikaa ja villiintynyttä mäkimeiramia ja sauvasekoittimiella muhjuksi.
 Hakkaa mennen tullen kaikki kaupassa myytävät.

 Basilikat ovat myös kasvaneet erittäin kiitettävästi ja kaikkea ei ehdi tuoreena syödä, joten pestoksi  pakasteeseen olen säilönyt

Silloin tällöin kuvaan tekemiäni salaatteja ja ruoka-annoksia. Kesällä varsinkin saa ruoasta niin värikästä, raikasta ja terveellistä todella helposti. Rakastan värikkäitä ruokia, joissa on yksinkertaiset, selkeät ja aidot maut. Ruoka pitää olla kauniisti esillä, se on kunnianosoitus ruoalle ja ruokailijalle. Se on myös merkki siitä, että ruoka on rakkaudella valmistettu.





 Aamuiset smoothiekulhot antavat tuhdin latauksen päivään

Raikkaat ja täyteläiset smoothiet ovat virkistäviä ja terveellisiä välipaloja
Viime vuosina olen ruvennut todella tykkäämään ruoanlaittamisesta ja sen esille laitosta. Haluan tehdä kauniita annoksia ihan tavallisina arkipäivinä. Se on sellaista arjen luksusta, josta nautimme. On kiva kuulla pöydän vastapuolella istuvalta mieheltä:"Kyllä on taas maut kohdallaan, kiitos".
Katson mielelläni erilaisia ruokaohjelmia ja aina niistä jotain ideaa jää itsellekin ja olen hyvin kokeilunhaluinen ja teen paljon ruokia "ihan omasta päästä". Saatan katsoa vinkiksi jotain ohjeita, mutta en niitä kovin tarkasti noudata.

Kiitos käynnistä blogissani ja aurinkoisia elokuun viimeisiä päiviä!

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Aurinkotervehdyksiä

Auringonkukkaset ovat mun loppukesän ehdottomia lemppareita. Niitä kasvaa omalla pihalla, osa sellaisia jättejä, joista olisi kostempana ja vähän viileämpänä kesänä kasvanut varmaan nelimetrisiä hujoppeja. Nytkin kuivuudesta ja kuumuudesta kärsineinä pisimmät huitelevat lähellä kolmea metriä ja kukkaset ovat isoja. Rauman kaupungin Vihertoimi on myös asukkaiden iloksi kylvänyt komean auringonkukkapellon, josta saa käydä niitä omaksi ilokseen poimimassa muistaen, että jätetään kaverille kans. Menekkiä siellä on niin paljon, ettei milloinkaan pellossa ole avonaisia kukkasia, mutta aukeavat parissa päivässä maljakossa ja näin saa nauttia kukan kaikista vaiheista.
Auringonkukka on nimensä veroinen, se on täynnä loistetta, ihanaa valoa ja hyvää mieltä.






Näissä aurinkoisissa merkeissä kohti elokuun viimeistä viikkoa!
Kiitos kun kävit.