sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Heinäkuun lopun kuvia ja ajatuksia

Kun viimeksi päivitin blogia pari viikkoa sitten, toivottiin lämpimämpiä ilmoja. Joskus toiveet kuullaan ja toteutetaan, nyt ovat viikon verran mittarit näyttäneet hellelukemia. Tänään meillä 31,9 täysin varjossa. Pihalle ei ole ollut mitään asiaa aamun jälkeen. Illalla sitten voi mennä uloskin. Pihaltamme ei oikein etsimälläkään löydä varjopaikkaa ja auringon paiste tietää sitä, että jossain 45 asteen paremmalla puolella siellä on. Mittari aurinkoisella seinällä  hajosi jo viime kesän helteillä, eikä ole tullut ostettua uutta!

Olkoot tällä kertaa pihakuvat laittamatta.

Pojan perheen koiria, Miloa ja Olgaa oltiin hoitamassa, kun eivät halunneet tuoda meille syystä, että Olga vasta totuttelee olemaan heidän kodissaan. Olgalla on ollut rankka alkutaival. Moskovan kadulla pentue on myrkytetty, mutta Olga on selvinnyt. Viettänyt sitten alkuvuotensa valtavan kokoisessa löytökoirien tiloissa. Voi vaan kuvitella minkälaista elämä siellä on ollut. Sitten hänet on pelastettu Suomeen ja lopullisen kotinsa sai poikamme perheen luona. Aivan ihana koira, mutta edelleen ujo ja arka. Pikkuhiljaa luottamus ihmisiin lisääntyy. Ei ole helppoa koiran ymmärtää, että ympärillä voi olla ihmisiä, jotka eivät tee mitään pahaa ja on paikka jossa ei tarvitse pelätä mitään.

Olga vasemmalla ja Milo oikealla 
Kokemäellä tuli myös kuvattua jonkin verran kun koirien kanssa lenkkeiltiin. Mutta laitan vaan tämän yhden kuvan. Aivan Kokemäenjoen rannalla on tämä pieni punainen joko möki tai sauna ja siitä on kuvia tullut otettua läheltä ja kaukaan kaikkina vuodenaikoina. Siinä on jotain niin söpöä.
Askaisissa vietimme vuorokauden ystävien mökillä ja siellä oli suosikkikuvauskohteeni tämä. Otin kuvia kaikkina vuorokauden aikoina, mutta tässä kaksi kuvaa, joista ylempi on illalla ja alempi auringon noustessa varhain aamulla.

Raumalla on vietetty Pitsiviikkoa. Jonkin verran olen tapahtumia seurannut ja kaupunkia pitkin poikin helteessä tallannut. Varsinkin nämä kaupungin kaunistukset miellyttivät silmää

Paljon on Pitsiviikolla  kaikenlaista pihakirppistä ja markkinameininkiä. Ostokset jäivät aika vähiin. Eräältä kirpparilta ostin kahvikupin. Kun olin lapsi niin äidillä oli tällainen kuppi aluslautasineen ja isällä oli samanlainen isompi. Ihmettelin aina itsekseni miksi isä joi isommasta kupista! Minne lienevät aikojen saatossa joutuneet, mutta nyt minulla on sellainen äidin käyttämä kuppi tosin ilman aluslautasta. Kuvausrekvisiitaksi poimin siihen punaherukoita, joita on pensas niin täynnä ettei vissiin koskaan
Sadettahan me ollaan Rauman seudulla kaivattu koko kevät ja kesä. Kovin niukasti on saatu. Ehkä jossain vaiheessa tulee sitten niin, että ei tarvitse enää toivoa lisää.
Pisaroita saa onneksi suihkepullosta, jotta pisarakuvausta voi harrastaa


Toivottelen kaikille blogissakävijöille oikein hyviä heinäkuun viimeisiä päiviä ja alkavaa elokuuta, viimeistä virallista kesäkuukautta ennen syksyä.







lauantai 13. heinäkuuta 2019

Kesä puolessa välissä

Kesä alkaa olla puolessa välissä, ainakin almanakan mukaan. Tänä vuonna on menty säiden puolesta vähän laidasta laitaan, mutta niitä nyt sen enempää en analysoi. Ovat sitä mitä ylhäältä annetaan ja niillä pärjäillään.

Pihalla näkymät muuttuvat kaiken aikaa. Sen huomasi vasrinkin kun olimme välillä viikon poissa. Pieni irtiotto arjesta ja Pärnun kesää käytiin katsomassa, joka oli vilakka ja epävakainen, mutta sateet osasivat ajoittua niin, ettei kertaakaan kastuttu kunnolla. Pärnussa on nyt käyty niin monta kertaa, että pyyhittiin pois matkakohdelistalta.
Tosiaankin tuttu kaupunki ja kuvia tuli otettua erittäin vähän. Tässä muutama. Omalta osaltani yritin uudella T-paidallani tuoda Raumaa esille. Kun maailma ei riitä, valitse RAUMA.
 Rannalta, joka oli koko ajan melko autio tuulen johdosta. Ylemmän kuvan portti on jäänyt jäljelle kun v 2005 kova myrsky nosti merenpinnan korkealle aiheuttaen suurta vahinkoa.

Kotiin oli jälleen kiva palata, mikäs sen hienompaa.
Kotipihalla ihana päivänkakkaranurmikko vetelee loppuaan. Muutama päivä vielä, että siementää ja sitten nurin. On varmaan aution näköistä kun on tuohon niin tottunut ja siitä tykännyt. Toivottavasti ensi kesänä taas saa nauttia samanlaisesta nurtsista.
Liljojen vuoro kukkia

Kevätesikkokin innostui keskellä kesää kukkimaan kuin keväällä konsanaan
Kissankelloja kukkii paljonkin pihan laitamilla
Peruna kukkii ja ensimmäiset oman maan perunat on jo nautiskeltu, tällä kertaa uunissa paahdettuina

Yrtit kasvavat hyvin ja tein jo yhden satsin pestoakin pakkaseen talven varalle


Amppelitomaatti antaa jo hyvin satoa ja pukkasi tällaiset hauskat kolmosetkin

Pojanpojista vanhin, Veikka täytti 20 vuotta ja tein hänelle tällaisen kortin


Toivottelen kaikille blogissa kävijöille oikein ihania kesäpäiviä, vielähän niitä on jäljellä vaikka kuinka. Nauttikaa!


sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Näkemiin kesäkuu

Kesäkuun viimeistä päivää viedään. Kuukausi on ollut lämmin ja aurinkoinen, mutta kuiva. Muutama viime vuosi on menty samalla kaavalla, sadetta on osunut tosi niukasti tänne huudeille. Suurin piirtein kaikki on kuitenkin hengissä pihalla ja puutarhassa.
Kesäkuun alkupuolella päivitettiin huvimajaa sisältä päin. Vähän uutta ilmettä saatiin pikkurahalla. Ikkunoiden päälle laitettavat tekstitarrat tilasin paikallisesta firmasta ja oikeastaan kaikki muu löytyikin "välivarastosta" ja käytettiin sellaisenaan tai tuunattuna.
Katto maalattiin vaaleammaksi ja kun aikanaan asennettu valaistus ei enää toiminut kuin osittain, niin laittelin vähän tähtiä taivaalle
Mukava siellä on taas istuskella kun on vähän raikkaampi look.

Vuosi sitten laitettiin terassin ympärille uusi aita ja vielä olisi loppukesällä tarkoitus uusia terassin lattia.
Vesialtaalla ei mitään muutoksia, paitsi nuo päivänkakkarat antavat sillekin oman leimansa

Kesä on ihanaa aikaa monella tavalla. Yksi tärkeistä ihanuuksista ovat mansikat. Niitä on melkein jokaisessa ruoka-annoksessa






Mansikat, meloonit ja minttuyrtti, siinä mun kesälempparit <3

Oikein hyvää ja aurinkoista alkavaa heinäkuuta kaikille, jotka täällä käytte. Nauttikaa kesästä :)





lauantai 22. kesäkuuta 2019

Hyvää juhannusta

Kesäiset päivät ja viikot  kuluvat niin vikkelään, ettei oikein perässä pysy. Yllättäen ollaankin jo juhannuksessa, mutta ei syytä huoleen, kesästä on kaksi kolmasosaa jäljellä. Vaikka tästä eteenpäin valoisuuden määrä vähenee pikkuhiljaa niin eipä tuo huoleta. Nyt on kesä parhaimmillaan ja nautitaan siitä.
Osa pihan kukkasista on jo lopettanut kukintansa, mutta keskikesän kukkijat ovat nyt vuorossa.
Tänään otettuja kuvia pihaltamme


Huvimajan aidan vieressä oleva kurjenmiekkojen kukkaloisto on nyt ohitse, mutta parhaimmillaan näyttivät hienoilta

Juhlia on ollut pitkin kevättä ja kesäkuun 9.pvä vietettiin kummitytön esikoisen, Lotan rippijuhlia.

Hänelle tein tällaisen kortin

Surukin saapui, kun lähes 50 vuotta ystävyyttä jäi vain muistoihin ja niitä on paljon. Hilkka-ystäväni nukkui pois 88-vuotiaana ja haudattiin juhannuksen aatonaattona.
Hänen kukkakimppuunsa tein tällaisen kortin. Kuvassa olevan enkelin olen Hilkalta saanut. Hän maalasi eläkepäivillään ahkerasti posliini- ja puuesineitä ja niitä on minullakin monia muistuttamassa hänen taidoistaan.

Olemme vuosikymmenet lähetelleet toisillemme kortteja syntymä- ja nimipäivinä, ystävänpäiväksi ja jouluksi ja joskus "ihan muuten vaan". Nyt oli viimeisen kortin aika. Kyynelsilmin sitä värkkäilin ja siihen muistopuheen kirjoitin.







Toivottelen teille kaikille oikein hyvää juhannusta!