maanantai 15. tammikuuta 2018

Muutoksen tuulia verstaallani

Verstaani (työhuoneeni, luolani) on kokenut jo montakin muutosta sen jälkeen kun siitä vuoden 1991 alussa tuli työpaikkani. Yksityisyrittäjänä siellä pakersin vuoden 2010 kevääseen saakka. Vaikka siellä ansiotöitä tein niin se toimi myös askartelutilana.Tila on muokkautunut sen mukaan mitä milloinkin on ollut suunnitteilla ja tekeillä. Ensin se oli hyvin avara ja tietysti hyvin siisti. Minulla oli periaate, ettei pöytien alle voi alkaa kertyä epämääräisiä tavaralaatikoita. Tämä periaate romuttui varmaan parin ensimmäisen vuoden aikana! Konekantaa oli välillä uusittava ja se aiheutti tilan uudelleen järjestelyjä useampaankin otteeseen. 2010 keväästä alkaen tila on ollut pääsääntöisesti askartelutilana ja tuonakin aikana on tila järjestäytynyt pariin otteeseen aika uusiksi.
Nyt vanha palvelija, teollisuusompelukone sanoi työsuhteensa irti. Omin neuvoin sitä ei saatu korjattua ja tein päätöksen, että saa lähteä romuksi. Tiedän, että ensimmäinen ikävä pukkaa silloin kun farkut pitää lyhentää, mutta nyt on sopeuduttava siihen, että kotikoneen ja saumurin on riitettävä.
Teollisuuskone itsessään ei paljon tilaa vienyt, mutta siihen liittyvä iso työpöytä kylläkin. Nyt oli siis jälleen uuden järjestelyn aika. Vertaalleni olen kerännyt kaikenlaisia muusta käytöstä vapautuneita huonekaluja. Kriteerinä on ollut "jos se sinne mahtuu ja sitä siellä tarvitsen".
Verstaani on omakotitalomme piharakennuksessa. Sinne saavat meneillään olevat työt jäädä odottamaan tekijäänsä. Kun lukitsen poislähtiessäni oven, tiedän, että kaikki on palatessani just samassa paikassa kuin jättäessänikin.
Tällaisessä päivitetyssä tilaversiossa nyt sitten harrastan erilaisia askarteluja, ompelen omiin tarkoituksiin, retkotan sohvalla omissa oloissani, poljen crosstreineriä, kuuntelen radiota, mietin suuria asioita.













Oikein hyvää tammikuista viikkoa kaikille!

maanantai 8. tammikuuta 2018

Kaksi onnittelukorttia

Kahden lapsen synttärit on jo ehditty tämän vuoden puolella viettää. Ensiksi oltiin naapurin Edvinin 2-vuotissynttäreillä ja hänelle tein tällaisen kortin

Ja heti seuraavana päivänä oli kutsu tyttärentyttären 11-vuotiaan Nellin synttäreille. Hän sai tällaisen kortin, johon rahalahja oli työnnetty kirkkaan muoviputken pätkän sisälle.


sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kynsilakkakukkasia

Surffailin erilaisilla askartelusivustoilla ja osuin päivitykseen kynsilakkakukkasista. Olen joskus aikaisemminkin sellaisia kuvissa nähnyt, mutta ei ole kiinnostanut. Nyt kiinnosti! Etsin vähän lisätietoa youtubesta ja eekäkö kokeilemaan.
Jostain luin, että kun metallilangasta tehdyn rungon ensin kastaa liimaan, niin sitten on helpompi sivellä lakka päälle. Liima tarttuikin hienosti terälehtiin ja en millään olisi malttanut odottaa sen kuivumista. Ehkä en malttanutkaan tarpeeksi pitkään. Ainakaan ei onnistunut. Lakka rypisti liimakalvon ikävän näköisesti. Seuraavaksi sitten pelkällä kynsilakalla. Meikäläinen hätähousu jo oli hermoromahduksen partaalla, kun viidestoistakaan yritys ei tuottanut tulosta. Oli jo vähällä etten tullut ajatuksiin lopettaa moinen pelleily. Mutta jostain löytyi vielä innostusta ja vihdoin eka terälehti onnistui, sain lakan pintajännityksen kohdalleen ja hoksasin miten homma toimii. Huteja tuli edelleen, mutta onnistumisen riemu oli taas suunnaton.
Tässä eka kokeilu kynsilakkakukkasistani. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.



Tässä linkki, josta jatkolinkkejä klikkailemalla löytyy tietoja mistä oikeastaan on kysymys. Hakusanalla diy nail polish flowers löytyy vaikka mitä.
Tääs löytyi uusi askartelulaji, ettei vaan kävisi aika pitkäksi. Pieni varoituksen sana teille, jotka lähdette kokeilemaan, riittävästi pitkämielisyyttä alkutaipaleelle ja sitten oletkin jo ihan koukussa :)


lauantai 6. tammikuuta 2018

tiistai 2. tammikuuta 2018

Uuden Vuoden aattotunnelmia

Kävimme Eurajoella katsomassa komeaa ilotulitusta





Kävimme myös Rauman keskustassa katsomassa illan aikana tehtyä valoteosta. Valitettavasti sitä ei saanut miltään suunnalta kokonaisuudessaan kuvaan, mutta kaupungintalon edustalle oli tehty kynttilöistä tärkeä ja kaunis sana YHDESSÄ.
Kaupunki oli tuolloin n.klo 20 aikoihin todella hiljainen. Joitakin kuvia tuli napattua


Vuoden viimeisinä tunteina tuli suruviesti ja vuosi 2018 otettiin vastaan itkuisissa tunnelmissa, mutta elämän pitää jatkua. Niin hänkin haluaisi. Sytytimme kynttilän ja sen valossa muistelimme pois lähtenyttä.
 Me kutsumme häntä,
mutta hän ei käänny enää.
Hän on matkalla lapsuutensa metsiin,
sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan.
Siellä laulavat toisenlaiset linnut.



perjantai 29. joulukuuta 2017

Onnellista Vuotta 2018

Tulin tuossa miettineeksi, miten nopeasti on taas vuosi kulunut ja miten vähän onkaan aikaa siitä kun vuosituhat vaihtui ja opeteltiin kirjoittamaan 2000 ja siitä on siis 17 vuotta aikaa, ihan uskomatonta.
Väkisin näin vuoden lopussa tulee katsottua myös taaksepäin. 
Näin kirjoitin 2.1.2017 "Tämä vuosi on juhlavuosi monellakin tapaa: Suomi täyttää 100 vuotta, Rauma 575 vuotta ja perhepiirissä vietämme täyskymppisynttäreitä 10, 30, 50 ja 70. Myös rippijuhlat ovat tiedossa".
Nämä kaikki juhlat saatiin viettää ja vielä saatiin neljäs lapsenlapsen lapsi, jonka ristiäiset tulivat ihanana lisänä perhejuhliin.
Kohta alkava vuosi ei ainakaan ennakkoon noin juhlien täyttämä ole. Mutta kaikenlaista kivaa tapahtumaa on jo tiedossa ja almanakkaan merkittynä. Avoimin, uteliain ja luottavaisin mielin lähden katsomaan minkälaisia auringonnousuja vuodelle 2018 on luvassa.

Toivotan teille kaikille blogissani kävijöille Onnellista ja Hyvää Vuotta 2018 

torstai 28. joulukuuta 2017

Joulu

Varsinaiset joulunpyhät on viettetty perinteisesti sopivana sekoituksena rauhaa ja vilskettä. Sain taas tuntea olevani Niskavuoren vanhaemäntä ja koota kaikki hammeeni helmoihin. Joulu kuitenkin jatkuu tuonne loppiaisen ja nuutin välimaastoon ja sitten korjataan joulukoristeet odottamaan seuraavaa joulua.
Pientä fiilistelyä kotimme joulusta kuvien muodossa









 Lunta saatiin vasta Tapaninpäivän iltana pari senttiä ja sekin on aika pitkälti sulanut pois tai jättänyt
liukkauden jälkeensä. No, tätähän tämä useimmiten tällä seudulla on, mutta ei se joulunviettoa ole haitannut.
Nyt on mukava viettää näitä ns.välipäiviä, kun jouluruokia on vielä jäljellä, ei tarvitse siivota eikä
valmistautua mihinkään. Sen kun olla möllöttelee vaan :)

 Leppoisia vuoden 2017 viimeisiä päiviä, kohta on aika toivotella Onnellista Uutta Vuotta.