Maaliskuu on ensimmäinen kevätkuukausi. Pakkaset ovat hellittäneet ja aurinkoinen sää on hellinyt meitä ainakin täällä Rauman suunnalla. Jotkut tirpatkin jo lurittelivat kevätlaulujaan, joskin vähän oli äänessä käheyttä. Otturi-Vili nukkui terassilla, vaikka käytiin useamman kerran sanomassa, että sisällekin sopii päikkäreille tulla. Rännistä tippui vesi. Eikös nämä ole ihan selkeitä keväänmerkkejä?
Autotallin katolta on roikkunut jo muutaman päivän kiva pitsireunus. On sopivasti varjon puolella, muuten olisi jo sulanut.
Saippuakuplien puhalteluilmat taitavat olla tältä talvelta ohitse. En saanut sellaista kuvaa, jota lähdin innolla ja ahkerasti tavoittelemaan, mutta ei tämä nyt ihan huonokaan ole, noin niinkuin omasta mielestäni :)
Ei saippuakuplien sielunelämä vielä auennut. Yhtään ei tiedä miten samakin litku käyttäytyy seuraavana päivänä suht samoissa sääolosuhteissa. Minkälaisia kuvioita milloinkin jäätyy ja välillä ei minkäälaisia.
Mielenkiintoista puuhaa, johon tulee himo. Vielä puhallan yhden kuplan... ja vielä yhden. Ei vaan pysty lopettamaan kun jos siitä tulisi se unelmien saippuakupla, josta voisi olla oikeesti onnellisen ylpeä. Ei haittaa vaikka fairylientä on kamerassa, silmälaseissa, takissa ja kengissä. Ei haittaa vaikka sormet ovat umpijäässä. Milloin mihinkin addiktoituu :) Nyt saa olla tämä harrastus tältä talvelta...luultavasti.
Maaliskuun kuva/ajatelma on tällainen
Itse olen parantumaton kokeilija-tyyppi. Kaikkea mahdollista pitää kokeilla, joten teen hyvin usein jotain ensimmäistä kertaa. Kokeilen erilaisia kädentaitoja, kuvaukseen liittyviä asioita, ruokia, liikuntamuotoja jne. Yleensä mielenkiinto lopahtaa siinä vaiheessa kun jonkun homman osaan. Tärkeintä on matka eikä päämäärä.
Tänäänkin tein jotain ensimmäistä kertaa. Kerron siitä kunhan saan päivänvalossa kuvattua.
Toivotan kaikille blogissa kävijöille aurinkoista, energistä ja onnellista maaliskuuta!
