lauantai 28. heinäkuuta 2018

Seili (Själö)

Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää, kirjoitti Sakari Topelius vuonna 1845. Sama lause lukee helvetin portilla Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittaman Jumalaisen näytelmän mukaan.
Topelius puhui helvetin sijaan Seilin saaresta. Saari tosin oli aikanaan eräänlainen maanpäällinen tuonela: käytännössä kukaan sinne joutunut ei koskaan palannut.

Useampana kesänä on ollut ajatuksissa käydä Seilin saarella, mutta aina jäänyt. Nyt heinäkuun alussa tuli oivallinen tilaisuus ja teimme päiväretken saarelle.
Seili (Själö) sijaitsee Paraisilla, Airiston eteläosassa n.30 km Turusta etelään.
Saaren historia 1600-luvun alkupuolelta aina vuoteen 1962 on varsin synkkä.Siellä oli 1600- ja 1700-luvuilla Suomen tunnetuin lepra- eli spitaalisairaala, hospitaali, jonka potilaat elivät suljetulla saarellaan eristyneinä muusta maailmasta kuolemaansa asti. Ruumisarkkulaudat jokainen saarelle joutuva vei mukanaan. Kun pelätty lepra alkoi kadota Suomesta, saarella aloitti toimintansa hourujenhuone eli mielisairaala. Mielisairaita hoidettiin Seilissä vuoteen 1962 asti, minkä jälkeen hourujenhuoneen tilat siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön. Nykyisin saari on avattu myös turisteille.
Olen tutustunut saaren historiaan lukemalla lukuisia artikkeja sekä uudehkon Katja Kallion "Yön kantaja", joka kertoo Amanda Aaltosen tarinan.
Toinen Seilistä kertova kirja on Johanna Holmströmin "Sielujen saari", joka kertoo toisiinsa kietoutuvista naiskohtaloista tällä synkkämaineisella saarella.
Seilistä löytyy todella paljon tietoa netistä, joten en ala tähän kaikkea kirjoittelemaan. Laitan loppuun linkkejä, joista voitte halutessanne tutustua saaren karmaisevaan historiaan.


Tässä ottamiani kuvia saaresta.



Seilin saaren ulkopuolella tämä peltomaitikka on hyvin harvinainen
Toinen harvinainen kasvi on käärmeenlaukka, jota myös pirunviljaksi on kutsuttu syystä että karmiinikukkainen kasvi sotkeutui  ohraan ja rukiiseen ja värjäsi leipää siemenillään siniseksi ja katkeranmakuiseksi
Kävelimme läpi kauniin maalaismaiseman kohti kirkkoa

Kirkko hautausmaan puolelta ja muutamia hautaristejä


Sisältä kirkko on vaatimaton, mutta puhutteleva.



Lepraa sairastavien puoli, johon oma sisäänkäynti
Tällaiset yksityiskohdat saavat minut aina hiljaiseksi ja mietteliääksi, ajatukset karkaavat jonnekin...


Saaren päärakennus


Yksi huone on säilytetty ennallaan mielisairaala-ajoilta. Tätä katsellessa tuli aika huono olo

Saaren historiaa löytyy todella paljon googlettamalla "Seilin saari", mutta tässä muutama linkki valmiiksi
http://www.luontoon.fi/seili/historia
https://www.visitseili.fi/fi/historia/
http://urbanex.ninja/kohde/seili-spitaalisten-ja-hullujen-saari/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seili
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seilin_kirkko
https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kuukautishullu-amanda-aaltonen-suljettiin-1891-seilin-saarelle-psykiatria-otti-ensiaskeleitaan-24380414/

Ja vielä Jenni Vartiaisen laulama koskettava "Seili"

Jotkut reissut antavat paljon ajattelemisen aihetta. Tämä kuuluu niihin.

Hyvää viikonloppua!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Tuparikortti ja vähän muutakin

Oltiin naapurissa tupareissa ja sinne tuli tehtyä tällainen kortti
Helteinen ja kuiva sää on vaikuttanut vähän kaikkeen, mm siihen, että puutarhamarjat ovat jo melkein kaikki kypsiä. Siis ne, jotka ovat pysyneet pensaissa. Tosi paljon on tippunut raakileita maahan.
Pihlajassa punertaa marjat
ja haravoimaankin voisi ryhtyä
Perhosia on ollut koko kesänä todella vähän, mutta nyt on parina päivänä keisarinviitta ilahduttanut meitä hääräilemällä pihan kukkasissa. Keisarinviitta on suurin hopeatäplämme, siipiväli 50 - 70 mm. Siis selvästi isompi kuin esim. nokkosperhonen.
Keisarinviitta oli erittäin yhteistyöhaluinen ja päästi aika läheltä kuvaamaan.


Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille blogissa kävijöille!


torstai 19. heinäkuuta 2018

Kaksi tilauskorttia

Pitkästä aikaa tein kaksi tilauskorttia. Vaikka käyttötarkoitukset olivat hyvin erilaiset niin käytin pitkälti samoja työtapoja.
Tämä kortti meni 80 ja 85 täyttävälle avioparille



Toinen kortti oli ripillepääsevälle tytölle


Hellettä ja kuivuutta riittää ja se riittäköön säästä tällä kertaa. Ei naurata yhtään varsinkaan tuo kuivuus. Mutta tää nyt on tänä kesänä tätä.
Voikaa hyvin, muistakaa juoda paljon vettä älkääkä rasittako itseänne liikaa <3

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Makrokuvia ja kuivuuden voivottelua

Kesä jatkuu helteisenä ja kuivana. Ei auta sadetanssit eikä pihakalusteiden pehmusteiden yöksi ulos jättäminen eikä mikään, että saatais sadetta tänne meidän huudeille. Vaikka kuinka olen päättänyt etten yhtään murehdi vaikka kaikki kuivuu pihalla, niin vähän kuitenkin murehdin. Nurmikoiden hyväksi ei ole mitään tehtävissä, kunhan muutamia kukkasia yritän saada pysymään hengissä. Koivuissa lehdet kellastuvat ja putoilevat ennen aikojaan. Muutamia pieniä kasvien siirtoja on ollut tarkoitus pihalla tehdä, mutta ei kannata, siihen ne kuitenkin kuivuvat.

Makrokuvia olen innostunut ottamaan ja tässä jonkinlainen valikoima niitä. Jokaikinen vesipisara on suihkepullosta kotisin :)










Monenlaista muutakin on tullut kuvattua, Seilin saaressa on käyty ja samoin Porin asuntomessuilla. Niistä kuvia ja tarinaa tässä lähiaikoina.
Näihin kuviin ja tunnelmiin oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!