keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Bulgarian matka osa 1

Monta viikkoa sitten palattiin reissulta, mutta matkakertomus on antanut odottaa itseään. Kuviakin tuli otettua harvinaisen vähän ja silti osa niistä on edelleen tsekkaamatta. Onhan tässä ollut kaikenlaista kiirettäkin, mutta suurin syy matkakertomuksen viipymiseen on ollut se, ettei oikein ole mitään kerrottavaa ja sekin vähä negatiivissävyistä.
Koska nämä matkoista tehdyt kirjoitukset kuvineen ovat itselleni matkapäiväkirjoja ja niiden avulla selvittelen matkakokemukset omassa päässäni, niin kyllähän jonkinlainen sepustus pitää kuitenkin tehdä.
Matkakohteeksi Bulgarian Nessebar Mustanmeren rannalla valikoitui syystä että emme ole aikaisemmin Bulgariassa käyneet ja matka järjestettiin kyläyhdistyksemme nimissä. Intoa piukassa lähdimme kahden viikon reissulle. Kolmen tunnin lennon jälkeen allamme näkyikin jo Nessebar ja sen vanha kaupunki.
 Kaikki olikin oikein kivaa siihen saakka kun matkalaukkuja Burgasin lentokentällä hihnalle saapuvaksi odoteltiin. Minun laukkuani ei kuulunut ja se tuli pitkähdön tauon jälkeen lähes viimeisenä. Huomasin heti, että laukun ympärillä ollut oranssi turvahihna puuttui. Olin aivan varma, että sen lukko ei ollut itsekseen auennut, vaan joku oli sitä käpälöinyt. Avoin laukun ja huomasin heti tavaroita kadonneen. Kolme muuta ryhmämme laukkua oli kokenut saman kohtalon. Olen sinisilmäisesti aina luottanut siihen, että kun laitan laukun lähtöterminaalissa hihnalle ja otan sen tuloterminaalin hihnalta niin ei siihen kukaan ole kajonnut. Eihän se ole mahdollista kuin lentokenttävirkailijoilla ja olen luottanut heihin. Enää en luota! Ilmiselvästi tuloterminaalin läpivalaisussa oli havaittu muutama mielenkiintoinen esine laukussani. Laukkua ei oltu pengottu vaan pari vetoketjullista pussukkaa avattu ja niistä viety tavarat. Monen satasen vahinko ja tunnearvot päälle. Pitkällisten neuvotteluiden ja selvittelyiden jälkeen pääsimme vihdoin hotellille, joka oli ihan odotusten mukainen
Päätin, etten varkausasiaa sen enempää mieti vaan vietetään kiva loma. Katsotaan sitten kotona, mitä vakuutusyhtiö korvaa vai korvaako mitään. Lupaavasti loma alkoikin, Nessebarin vanhakaupunki oli viehättävä kokonaisuus. Alkuperäistä vanhaa ei kovin paljon ollut, mutta melkein kaikki rakennukset oli korjattu aidon näköisiksi. Alue on vain n.800m pitkä ja n.350m leveä, joten ei siellä kovin montaa päivää saanut kulumaan. Vanha Nessebar on Unescon maailmanperintökohde samoin kuin kotikaupunkini Vanha Rauma. Vanha Nessebar on saarella ja sinne johtaa pengertie


Tästä pienoismallista saa käsityksen alueesta ja sen säilyneistä vanhoista rakennuksista, jotka pääsääntöisesti ovat kirkkoja











Kadut ja niiden varsilla olevat turistirysät tulivat jo turhankin tutuiksi. En vaan jaksa näitä. Yleensäkin shoppaileminen ei ole mun juttu, eikä varsinkaan lomareissuilla.


Paikasta toiseen siirtyminen hoitui pääasiassa kävellen, koska välimatkat koko Nessebarin alueella ovat lyhyitä. Mutta jalkojaan voi säästää hyppäämällä vaikkapa kaupunkijunan tai hevosen kyytiin.

Lisäksi taksit ja bussit kuljettavat paikasta toiseen. Mihinkään kulkuneuvoon ei kannata mennä ennenkuin matkan hinta on tingitty ja sovittu ja silti ei välttämättä toimi. Erittäin helposti tulee huijatuksi. Ei viedäkkään perille saakka, vaikka asia on moneen kertaan varmistettu. Ei ainakaan sovittuun hintaan. Raivostuttavaa!!!
Nessebarin uudemmassa osassa, jossa hotellimmekin sijaitsi ei oikeastaan mitään kummosempaa katseltavaa ollut. Talot normi kerrostaloja, joista osa aika ränsistyneitäkin. Kävelykadun varrella oli kauppoja, joista osa jo sulkeutunut ja parin viikon aikana sulkeutui lisää.Turistikausi alkoi olla ohi.
Muutama kauniskin talo osui kohdalle
Hedelmätarjontaa löytyi hotellin lähellä olevasta myyntipisteestä.

Päiväreissuja olimme kotona suunnitelleet, mutta niitä emme loppujen lopuksi tehneet. Burgas ja Varna olivat isompia kaupunkeja, joissa olisi ehtinyt päivän aikana käymään. Joku kävikin ja kertoivat, että nähtävyyksiä ei oikeastaan ole, kerrostaloja vanhoja ja uudempia, muutama ostari. Lähde niitä nyt katsomaan! Aikomuksena oli mennä jeeppisafarille maaseudulle, mutta sitä ei enää järjestetty turistikauden ollessa melkein lopuillaan.
Kakkososassa kerron Sozopoliin tehdystä päiväretkestä, Sunny Beachestä, kissoista, vastoinkäymisistä, tylsistymisestä ja teen yhteenvedon reissusta.

Kiitos kun jaksoit olla mukana!


8 kommenttia:

  1. Upeita lomakuvia olet ottanut. Tuollainen epärehellisyys on aivan kamalaa. Uskomatonta, että lentokenttähenkilökunnasta löytyy tuollaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Enkuli :)
      Meni kerralla luotto lentokenttävirkailijoihin :(

      Poista
  2. Hienot kuvat Nessebarista!
    Kerran olen siellä käynyt (v2003), etenkin vanha kaupunki oli mielenkiintoinen. Kävimme myös jonkinlaisella jokiristeilyllä, en ole ikinä nähnyt niin paljon kilpikonnia:)

    Lisää kuvia odotellen.

    VastaaPoista
  3. Ikävä kokemus jo lentokentällä. Sellainen voi jo pilata matkan. Kauniita kuvia vanhoista rakennuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Armiida :)
      Kyllä tuo ikävä kokemus heti loman alussa jollain tasolla vaikutti pään sisällä, vaikkei sitä varsinaisesti ajatellutkaan.

      Poista
  4. Luinkin molemmat postauksesi ja täytyy harmitella puolestasi. Ensinnäkin tuo varkausjuttu on kyllä törkeä. Ei se vakuutus aina korvaa sitä harmitusta, mikä koituu. Harmi, että muutenkaan matkanne ei ollut kovin onnistunut. Eipä tarvi varmaan koskaan suunnata tuonne päin. Mukavaa sunnuntaita joka tapauksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa :)
      Vaikka varmaan huonoa tuuriakin oli, mutta ei todella kiinnosta enää koskaan Bulgariaan mennä. Kerta riitti!

      Poista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa!