maanantai 11. syyskuuta 2017

Nostalgiamatka osa 3

Reissun viidennen päivän ensimmäinen etappi oli Kuopion tori. Ainakin helposti löydettävissä, mutta miten lienee tori ympäristöineen muuttunut. Olihan se muuttunut,vaikka olemme siellä joskus tässä reissujen välissäkin pari kertaa käyneet.
Ylemmässä kuvassa vuoden -64 reissun Skoda Super Octavia-kuljettajamme. Hän on jo siirtynyt sateenkaaren toiselle puolelle.

Ylemmän kuvan upea rakennus oli onneksi edelleen olemassa
Toisen torisivun näkymästä emme olleet ihan varmoja, mutta päädyimme ottamaan tällaisen kuvan. Taitaa blogissani käydä Kuopiossa asuvia, joten korjatkaa, jos on väärin. Sama tori kuitenkin!
Kuopiosta suuntasimme kohti Jyväskylää, jossa yövyimme. Siellä rastit olivat harjulla, Vesilinna ja Harjun portaat. Hotellin respassa neuvottiin lyhyt kävelyreitti harjulle.
Vesilinna oli kutakuinkin entisensä
Harjun portaat olivat kauniit silloin 53 vuotta sitten ja niin olivat myös nyt. Mutta vesiaihe portaiden alapäässä oli remontissa vai lieneekö se kokonaan poistettu. Kaikki oli niin pressujen alla ettei saanut selvää.
Harjun portailla olemme ottaneet kuvan myös joskus parikymmentä vuotta sitten, mutta sitä en nyt löytänyt.
Kuvapareja ennen ja nyt
Me "tuuraamme"silloisia matkakumppaneitamme

Tämän kohdan löytäminen tuotti vähän vaikeuksia ennenkuin huomasimme, että muuria oli syystä tai toisesta mataloitu siltä kohtaa
Penkkiä ei enää ollut

Seuraavaksi suuntasimme Muuratjärvelle, jonka rannalla on teltassa yövytty ekalla reissulla.
Sieltä oli mm tällainen kuva
Paikannus oli mahdoton tehtävä, mutta samaisen järven rannassa kuitenkin uusi kuva
Loppusuora rastien etsinnässä alkoi häämöttää, jäljellä enää Tampere ja siellä kaksi rastia.
Sorsapuisto oli ensimmäinen

Tällaista aitaa ei enää ollut, mutta suihkulähde taitaa olla samanlainen edelleen
Seuraavan ja samalla viimeisen rastin koordinaateista oli vahva kutina, mutta nappasin kuvasta kuvan ja lähetin sen Tampereella asuvalle ystävälle. Sieltä tuli nopea vastaus: Keskustorilla. Vähän niinkuin arveltiinkin. Mutta samalla saatiin sovittua hänen kanssaan  treffit suihkulähteelle.
Alkuperäisessä kuvassa ovat silloiset matkakumppanimme, joita jälleen uudessa kuvassa tuuraamme



Tehtävä kunnialla suoritettu ja paikalla oli kuin tilauksesta UNICEFin bussi, jossa saimme juhlan kunniaksi tietoiskun ja munkkikahvit. Bussin sisällä ollut esite sopi todella hyvin tilanteeseen, meihin ja meidän sukupolveemme

Tampereelta lähdimme kohti Raumaa, kotiin saunan lämmitykseen. Mieli oli todella hyvä. Reissu kaikinpuolin onnistunut. Tapasimme paljon kivoja ihmisiä, pitää vaan heittäytyä juttelemaan ventovieraidenkin kanssa. Kotipihalle saavuttuamme autonmittariin oli kertynyt 1453 km. Sitä ei ajettu turhaan.
Ekalla reissulla olimme 17- ja 19-vuotiaita. Tämän nostalgiareissun aikana välillä ei oikein tajunnut, että välissä on 53 vuotta, ihan uskomatonta. Reissujen väliin on kuitenkin mahtunut mm. 2 lasta, 6 lastenlasta ja 3 (kohta 4) lapsenlapsen lasta. Meistä kahdesta nuoresta on  kasvanut iso, ihana ja rakas porukka.
Kuitenkin reissun aikana oli niin helppo samaistua noiden kahden nuoren ajatuksiin ja haaveisiin. Muistot ovat tärkeitä, ne ovat menneisyytemme ja niille rakentuu tulevaisuutemme.
Siksi blogini nimikin on: "Mikään mistä jää muisto ei ole turhaa" ja aikaisemman blogini nimi: "Tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka". Näin se on <3

Kiitos kun jaksoitte olla virtuaalisena matkaseurana!





17 kommenttia:

  1. Jo tuo,että yhä olette yhdessä,antaa kunnioittavan arvosanan tälle reissulle ja toinen arvosana heittäytymiselle tähän "rastihaulle".Mahtavaa!

    VastaaPoista
  2. Olipa ihana seurata matkaamme ❤️

    VastaaPoista
  3. Tätä nostalgista aikamatkaanne lukiessa tuli elävästi mieleen omatkin reissumme:)
    Ja tuo blogisi nimi on niin totta!

    VastaaPoista
  4. Tätä oli todella kiva seurata. Ihania kuvia ja kiva kun oli vertaus kohtia.

    VastaaPoista
  5. Kiitos sinulle kun jaoit nostalgiamatkan. Aivan ihana lukea ja katsoa kuvat.

    VastaaPoista
  6. Kiitos ihanasta matkasta, jonka saimme tehdä virtuaalisesti teidän kanssanne. Tätä viimeistä osaa lukiessani ja kuvia katsoessani aivan liikutuin. Muistot!

    VastaaPoista
  7. No mutta. Olit käynyt Kuopiossa! :)
    Olisipa votu törmä kun olisin tiennyt...asun aivan keskutassa!
    Upeita kuva otoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa :)
      Minulla olikin sellainen mielikuva, että sinä asut Kuopiossa.

      Poista
    2. Mutta kun tulet uudestaan tänne päin jos vaikka nähtäisiin!?! =)

      Poista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa!