Maaliskuu vaihtuu huhtikuuksi

Neljännes vuodesta 2019 on nautittu ja hyväksi todettu. Talvelle saadaan pikkuhiljaa sanoa näkemiin ja keväälle tervetuloa jälleen. Rakastan sitä, että meillä on neljä vuodenaikaa. En haluaisi yhtäkään niistä pysyväksi olotilaksi. On ihana keväällä nähdä kun ensimmäinen sinivuokko aukeaa ja viimeinen lumiläntti katoaa. On ihana nauttia kesästä, istua rantakalliolla ja kuunnella lokkien kirkunaa, hakea omasta puutarhasta salaatit ja yrtit. On ihana syksyllä sytyttää takkaan tuli ja kääriytyä peittoon sohvan nurkkaan lukemaan tai suunnittelemaan joulua. Ja mikä ilo onkaan kun talven ensimmäinen lumisade on yön aikana peittänyt pihan. En muuksi vaihtaisi, vaikka joskus pahimman rospuuton aikaan uhkailenkin muuttavani Afrikkaan, mutta en minä tosissani.

Muutamia uusia askartelujuttuja odottelee verstaalla tekijäänsä. Muunmuassa nahkapaperia olen hankkinut neljää väriä ja pieni kolvikin on valmiiksi esille nostettu ja asiaa käsittelevää kirjaakin olen lueskellut. Oliskohan aika siirtyä tositoimiin!

Olen myös uppoutunut sukuni vanhoihin kuviin aloittamani ikuisuusprojektin merkeissä. Voi miten paljon onkaan kaikkea mielenkiintoista tullut esille. Tiedän nyt juuristani vähän enemmän kuin ennen. Projektin myötä olen löytänyt muutaman sukulaisenkin vuosikymmenten jälkeen. Olen saanut serkuilta lainaksi tätini vanhan valokuva-albumin, jossa on kuvia, joiden olemassaolosta en ole tiennyt. Mielenkiintoinen projekti jatkuu ja toivottavasti saan siihen päätössanat jolloinkin lähitulevaisuudessa kirjoittaa.
Ilmeisesti tuo projekti on innostanut lukemaan kirjoja, jotka kertovat sota-ajasta lähinnä kirjeiden muodossa, " Isän sota" ja "Isäni sota, rauha ja rakkaat". Viimeksi sain luettua kirjan "Kunnes rauha heidät erotti" ja se avasi aivan uusia käsityksiä sotavangeista, heidän määrästään ja oloistaan. Kaikissa näissä vilahteli paikkakuntia, joissa omakin isä on viisi vuotta maatamme puolustanut. Raskasta luettavaa, mutta olen halunnut tietää eikä se tieto ole tuskaa lisännyt. Kunnioitusta ja kiitollisuutta kylläkin ja tietoa siitä miksi olemme tässä nyt. Minäkin.

Vastakohtana lukemilleni kirjoille on ollut kaikenlaisen kauniin ja herkän kuvaaminen ja kuvien kanssa leikittely.
Valokuvaus on keskittynyt valokuvaprojektimme teeman mukaisesti abstrakteihin kuviin.

Meillä ei paljon pizzoja harrasteta, mutta tätä oli pakko kokeilla kahdesta syystä. Toinen syy oli nimi "Tulivuoripizza". Tätä asuinkyläämme Tiilivuorta kun usein kutsutaan Tulivuoreksi. Toinen syy oli rakastamani vuohenjuusto, jota tuli kokonainen kiekko pizzan keskelle ja kun mies on aika perso makkaralle (yritän sisukkaasti kasvattaa häntä pois tuosta paheesta) niin prinssinakkeja on reunoilla taikinan sisällä. Resepti löytyy täältä. Oli muuten ihan sairaan hyvää. Saattaa olla, että teen joskus toistekin.

Toivottelen kaikille blogissa kävijöille oikein ihania auringon hellimiä kevätpäiviä. On jälleen koittamassa aika, jolloin luonnossa tapahtuu jokapäivä jotain uutta.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne <3

Pari onnittelukorttia

Kummitytöllä ja hänen vanhemmalla tyttärellään on syntymäpäivä kummallakin maaliskuussa ja heille lähti tällaiset onnittelukortit

15-vuotiaalle

 Ja hänen äidilleen

Kovin on ollut harmaata ja sateista viimepäivät, sadetta on tullut kaikissa mahdollisissa olomuodoissa. Aurinkoa ei ole näkynyt moneen päivään. Mutta varmoja keväänmerkkejä on ilmassa. Muutama päivä sitten mustarastas vihelteli pihakuusessa. Ainakin yksi mustarastapariskunta on talvehtinut tässä meidän nurkissa, mutta talvella ei vihelletä. Tänään on kaksi n.20 yksilön joutsenparvea on tehnyt ylilennon. Jokasyksyinen pyyntöni ja rukoukseni "oi palatkaa" on taas kuultu. Lunta on vielä pihalla ihan hurjasti, mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa sula.

Kiitos kun kävit ja aurinkoista kevään odotusta!

Hyvää Naistenpäivää

Hyvää Naistenpäivää ihanat naiset 

 

Maaliskuun alun kuulumisia

Maaliskuuta mennään kovaa vauhtia. Kevät keikutellen tulevi, välillä aivan keväisiä päiviä ja taas lunta ja pakkasta. Näinhän se on aina ollut, joten ei mitään ihmeellistä.

Maaliskuu alkoi juhlien merkeissä. Sunnuntaina oli pojanpojista nuorimman, Rikun konfirmaatio Kokemäen kirkossa. Valkoisiin alboihin pukeutuneet nuoret saapuivat kirkkoon yhteen nuoren elämänsä tärkeistä tapahtumista.

Voi hyvänen aika miten puku komistaa nuoren miehen

Rikulle tein kortin, jossa on sama servettikuva kuin hänen kahdelle isoveljelleenkin tekemissäni rippikorteissa. Servettiä ei enää ilmeisesti ole saatavissa ja olen tätä viimeistä säästänyt nimenomaan Rikun korttia varten. Sama värssykin on kaikkien kolmen pojan korteissa. Muuten kortit ovat vähän erilaisia.

Riku on kuudesta lastenlapsestamme nuorin, joten nyt kaikki ovat ripiltäpäässeitä.

Paitsi, että ollaan juhlittu niin tottakai olen leikkinyt kameralla ja kuvakäsittelyllä tuntikaupalla. Kun jostain oikein innostun, niin se on sitten kokeilua toisensa perään.
Nyt on Snapseed-ohjeman kaksoisvalotus ollut innostuksen kohteena.
Tässä olen yhdistänyt muutama päivä sitten ottamani kuvan Rauman torilta ja vanhasta digeilystäni osan.

 Tässä on myös ottamani ikkunaheijastuskuva Vanhan Rauman kadulta sekä vanha digeily

Rakasta Raumaa kuvailin muutama päivä sitten ikkunaheijastusten kautta

Tällaisissa kuvissa ja tunnelmissa tällä kertaa.

Voikaa hyvin!

Sitä sun tätä

Paljon on kotipihan maisema kahdessa viikossa muuttunut. Lumet ovat painuneet kasaan ja osin tietysti myös sulaneet lämpimän sään ja vesisateiden johdosta. Untuvan pehmeät hanget ovat muisto vain, mutta onneksi tuli otettua paljon kuvia, ettei ole ihan pelkän muistin varassa.
Tässä pari näkymää aika samoilta jalansijoilta.
5.2.2019

20.2.2019

5.2.2019

20.2.2019

 Olimme viime viikonlopun Turussa hyvien ystävien luona yökylässä. Siellä meitä helliteltiin hyvällä seuralla ja hyvällä ruoalla, mm blineillä+asiaankuuluvilla lisukkeilla

Sunnuntain sää enteili kevättä. Aurinko paistoi ja lämmitti kivasti, tintit virittelivät kevätlaulujaan ja aivankuin olisi kevät jo ihan pikkasen tuoksunut. Teimme ystävien kanssa yli yhdeksän kilometrin lenkin. Liukasta oli, mutta nastakengillä pärjättiin hyvin.

Ystävänpäiväksi lähti muutama kortti

Tällaisen kakun tein. Se tarjoiltiin SPR:n verenpaine- ja sokerimittauspisteessä Tiilivuorentuvalla Ystävänpäivänä. Oli ihan "omasta päästä" tehty ja kehuja tuli roppakaupalla ja olihan se tosi hyvä vaikka itse sanonkin!

Kännykkäkameran ja Snapseed-ohjelmen kanssa olen leikitellyt.

Talvi on ollut aivan ihana, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa. Kyllä ajatukset jo keväässä viipyilevät. Tulee hiljalleen halu korjata talviset rekvisiitat sisustuksesta ja keväistä tilalle. Auringolla on ihmeellinen vaikutus ihmismieleen. Päivätkin ovat jo huomattavasti pidentyneet. On hienoa huomioida  ja havainnoida kaikkea mitä ympärillä tapahtuu ja nauttia jokaisesta hetkestä.

Aurinkoisia kevättalven päiviä teille jokaiselle!

Helmikuu hyvää vauhtia kulumassa

Onkohan talvenselkä nyt taittunut kun vettä tihuuttaa ja lumet putoavat katoilta? Pitkään saimmekin ihailla upeita lumisia maisemia, mutta jo vuorokaudessa on maisema muuttunut. Puissa ei ole enää lunta ja hangetkaan eivät ole samat kuin vielä hetki sitten. Kulkuväylät muuttuvat loskaksi ja vedeksi. Hetki kyllä menee ennenkuin allaolevien kuvien lumetkin ovat sulaneet ja paljas maa näyttäytyy!

Olen innostunut kokeilemaan siemennäkkäreiden tekemistä erilaisilla resepteillä ja niitähän löytyy vaikka kuinka paljon netistä. Olen luullut, että siemennäkkärin tekeminen on jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeaa, mutta sehän on maailman helpointa leiväntekemistä.
En osaa sanoa, mikä resepteistä on kaikkein paras, mutta kaikki ovat olleet hyviä. Olemme ihan koukussa niihin. Ei paljon muuta leipää ole kulunut.

Kännykkäkameralla ja kuvankäsittelyllä on tullut leikittyä 

Vili-kissakin käy välillä moikkaamassa ja hakemassa rapsutuksia ja hellyyttä.

Viipyy jonkin aikaa ja lähtee taas. On tapana sanoa hänelle aina kun päästän ulos:"kiva kun kävit, tule taas". Vili jää aina hetkeksi istumaan ulkorappuselle. Ilmeisesti miettii, mitäs sitten seuraavaksi puuhailisi.

Huomenna helmikuun toisena sunnuntaina on lukurauhan päivä. Sen tarkoituksena on rauhoittaa koko päivä lukemiselle. Minun lukurauhan päiväni kuluu näiden kahden kirjan parissa. Mummo on jo hyvällä alulla, joten sitä jatkan ja varalla on Kylmä kamari.

Vettä ja räntää näyttää olevan huomisessa sääennusteessa, joten tuli takkaan ja sohvannurkkaan lukemaan.

Oikein hyvää viikonloppua kaikille blogissani vieraileville!