Mustavalkoista

Facebookissa osallistuin mustavalkohaasteeseen seitsemänä päivänä. Jonkin verran tulee mustavalkokuvia otettua tai muutan ohjelmalla värikuvia mustavalkoisiksi. Joillekin kuville mustavalkoisuus antaa arvokkuutta ja antaa tilaa mielikuvitukselle. Joillekin kuville mustavalkoisuus ei anna minkäänlaista lisäarvoa, koska värit ovat siinä se juttu. Ihailen yli kaiken mustavalkoisia muotokuvia, erityisesti vanhoja, joissa on niin vahva tunnelma ja tietoisuus siitä, että nyt ollaan tärkeän hetken äärellä, josta jää todiste jälkipolville.
Nykyisin kuvataan järjettömän paljon, ihan kaikkea, julkaistaan somessa, kuva saa siellä tykkäyksiä ja ihastumisia ja sen kuvan arvo onkin sit siinä. Kukaan sitä ei enää muutaman päivän päästä muista. Olen usein sanonutkin, että tervetuloa takaisin filmikamerat. Oppisi taas miettimään mitä kuvaa, valmistautumaan ja ottamaan kuvia jotka vielä vuosikymmentenkin jälkeen saattavat jotakuta säväyttää.
Kuvaan joka ikinen päivä jotain, yritän keskittyä siihen mitä teen, kuvaan sellaista, joka on sillä hetkellä tärkeää ja jossa on joku sanoma, edes ihan pieni. Tietokoneeni tiedostoissa on kymmeniätuhansia kuvia ja kuitenkin vain pienen pieni murto-osa täyttää kriteerini.Poistan aika säälimättä kuvia, mutta jäljelle jää uskomaton määrä sellaisia kun ei nyt vaan malta poisttaa, jos vaikka kuvaa saisi jotenkin käsiteltyä. Joopa joo. Tietysti digikuvauksella on puolensakin, se on halpaa, voi ottaa samasta tilanteesta monia kuvia ja toivoa edes yhden oikeesti onnistuvan. Esimerkiksi erilaisissa ainutkertaisissa juhlissa saa varmuuden siitä, että kyllä jotain onnistuukin. Kaikki todella tärkeät kuvat pitäisi jaksaa hoitaa muuhunkin kuin digitaaliseen muotoon. Mutta kun kuvaaminen on ryöstäytynyt pois hallinnasta niin 99,9% on vaan ja ainoastaan tietokoneen muistissa, ulkoisen kovalevyn muistissa, muistitikuilla, muistikorteilla. Sinne ne hautaantuvat arvottomina. Tiedostan tämän erittäin hyvin ja eikun taas kuvaamaan sadannen kerran pionin kukkaa, joka on varmaankin ihan erilainen ja niin paljon hienompi tänään kuin eilen :)
Aika pitkä alkupuhe tulikin, mutta nyt ne mustavalkokuvat, jotka otin alussa mainittua haastetta varten.

Haasteessa piti hiljentyä hetkeksi eikä saanut selitellä kuvasta mitään. En selittele nytkään. Hiljentykää ja antakaa mielikuvitukselle tilaa. Elämä on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus...
Aurinko paistaa, tänään  on ihana kesäinen sunnuntai, nauttikaamme siitä <3